Professori näyttää käsillään eurooppalaisen hyvinvointi-' valtion periaatteen. Oikea käsi nousee ylös ja nykii. Vasen menee alas ja työntelee. "Me otamme rikkailta ja annamme köyhille", saksalaisen talous-tutkimusyhtiön Ifon johtaja Hans-Werner Sinn kertoo. Tämä pikaisesti käsistä ky-hätty rakennelma on nyt vaa-rassa. "Olemme keskellä rap-peutumiskehitystä", Sinn sa-noo ja pitää yhtenä syyllisenä sitä, että maahanmuutto uusista unionimaista vapautuu siirtymäaikojen jälkeen.
Väite ei ihmeemmin hät-kähdyttäisi, jos sen kertoisi äärioikeistolaisen liikkeen edustaja. Mutta että lempeästi hymyilevä, tunnustettu taloustutkija! Sinnin arvion takana on Saksan - ja myös Ranskan -huoli kasvavista muuttovir-roista. Ranskan vastustus Tur-kin jäsenyyttä kohtaan kum-puaa siitä, että Ranska pelkää olevansa kyvytön integroi-maan Turkista tulevaa musli-miväestöä. Saksassa taas kat-sellaan huolestuneina, onko keskisestä Itä-Euroopasta tulijoita. Lännessä ollaan yleisesti sitä mieltä, että ikääntyvät yhteis-kunnat tarvitsevat lisää työn-tekijöitä ja veronmaksajia. Kun lapsia ja dynamiikkaa ei synny Länsi-Euroopassa riittävästi, elinvoimaa on tuotava ulkoa. Tässä kohtaa tullaan Sinnin huolenaiheeseen. Jos hyvin-vointivaltioiden toimintaperi-aate säilytetään nykyisellään, lähes kaikki, jotka tulevat idästä, tulevat etuuksien saajiksi.
Ifo-instituutti laski muutama vuosi sitten, että alle kymmenen vuotta Saksassa ollut muuttaja sai vuodessa 2400 euron "lahjan" valtiolta. Hänen saamansa etuudet ylittä-vät siis hänen maksamansa ve-rot ja maksut tämän verran. Ylitys tulee muuttajien alemmasta ansiotasosta ja vähäisemmästä tuottavuudesta sekäsiitä, että hänen mukanaan tulee työelämän ulkopuolella olevia sukulaisia. Jos laskee, että viiden hengen perhe saa kymmenen vuoden ajan tä-män etuuden, summa nousee 120 000 euroon. Maahanmuuttaja kääntyy hyvinvointivaltion maksajaksi hyvin hitaasti. Tämä raja saa-vutetaan Saksassa, kun hän on asunut maassa noin 25 vuotta. Harva kuitenkaan tähän pis-teeseen asti etenee, sillä kah-deksan maahanmuuttajaa kymmenestä on palannut tai kuollut ennen tätä aikarajaa.
Jos muuttoliike siis itälaajen-tumisen - ja myöhemmin Turkin jäsenyyden - vuoksi kasvaa, Sinnin mukaan hyvin-vointivaltio ei enää taloudelli-sesti kestä. Rasitteitahan sillä on toki muitakin: esimerkiksi ikääntyvän väestön hoitotar-peet. Suomi voi olla Euroopan reunamaana muuttovirtojen suhteen rauhassa, mutta esi-merkiksi Saksalle ja Ranskalle ongelma on vakava. Kun muuttoa ei voi rajata si-ten, että sisään otettaisiin vain perheettömät ja koulutetut, hyvinvointivaltion periaatteet on muutettava. Sinn tarjoaa Euroopan mail-le mietittäväksi "viivästetyn sosiaaliturvan" mallia. Tämä tarkoittaisi sitä Irlannissa ja Britanniassa sovellettavaa mallia, että maahanmuuttaja ei saisi muutaman ensimmäisen vuoden aikana uuden asuin-maansa kaikkia sosiaalietuuksia. Tätä voisi tukea järjestel-mä, jossa työelämän ulkopuo-lella oleva saisi lähtömaansa sosiaaliturvaa. Sinnin ajatukset tuskin muuttuvat käytännöksi. Eurooppa nimittäin etenee pois-päin tästä ratkaisusta. Uusi perustuslaillinen sopi-mus alleviivaa sitä, että EU:n sisällä kaikkia on kohdeltava kansallisuudesta riippumatta samalla tavalla ja muuttava on oikeutettu sosiaaliturvaetuuk-siin. Monet arviot kertovat, että laajentuminen ei lisää merkit-tävästi maahanmuuttoa EU:n alueelle. Tulijoita on vain muutama satatuhatta vuodes-sa. Tästä arviosta ja Sinnin aja-tusten pohjalta syntyy lohdu-ton kuva maahanmuuton merkityksestä: muuttajia on liian vähän lännen elinkelpoi-suutta parantamaan, mutta jo-ka tapauksessa liian paljon hy-vinvointijärjestelmän kestävyyden kannalta.
Please send your comments or questions on specific articles to: presse@ifo.de. Please mention in your e-mail the article you are concerned with.
Phone: +49(0)89/9224-1604 Fax: +49(0)89/9224-1267
2012 2011 | 2010 | 2009 2008 | 2007 | 2006 2005 | 2004 | 2003 2002 | 2001 | 2000
Press Echo
Comments on current economic policy issues in Policy Debate:
RSS