Kauppalehti, 10. März 2006
Jari Peltola
Ryhmä riippumattomia kansainvälisiä talousprofessoreita ehdottaa, että pienet kurinalaiset euromaat alkaisivat tehdä yhteistyötä finanssipolitiikassaan. Tämä tarkoittaa lähinnä valtion budjetin rakentamista.
Ajatus on radikaali, sillä EU-maat ovat säilyttäneet budjettien pelisäännöt selkeää tuhlailua lukuunottamatta kansallisissa käsissä.
Professorien ehdotus tuli esille keskiviikkona Brysselissä perinteisen European Economy 2006 -raportin julkistamisen yhteydessä.
Raportin esitellyt Tukholman yliopiston professori Lars Calmfors sanoo Kauppalehdelle, että esimerkiksi Suomi voisi halutessaan hyvinkin ottaa osaa tähän yhteistyöhön.
Calmforsin lisäksi arvovaltaiseen työryhmään kuuluvat muun muassa puheenjohtajana Cambridgen professori Seppo Honkapohja, Oxfordin John Kay, INSEADin Xavier Vivesja Ifo-instituutin Hans-Werner Sinn.
"Väärät painotukset" Calmforsin mukaan euromaiden käyttäytymistä raamittavan kasvu- ja vakaussopimuksen vesittyminen voi johtaa pysyvämmin haitallisiin budjetin alijäämiin. Tämä taas rajoittaa Euroopan keskuspankin kykyä alentaa korkojaan.
Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena EU-maiden raha- ja finanssipolitiikan kombinaatio on epäsuotuisa.
- Pieni euromaiden ryhmä voisi (yhteisestä sopimuksesta) toteuttaa nykyistä kasvu- ja vakaussopimusta tiukempaa finanssipolitiikkaa. Tämä loisi esimerkin myös muille maille, professorit esittävät.
- Yhteistyöhön voisivat osallistua esimerkiksi Itävalta, Belgia, Tanska, Viro, Suomi, Alankomaat, Espanja ja Ruotsi.
Käytännössä ehdotus tarkoittaisi, että nämä maat pyyhkisivät pöytää viime vuonna tehdyillä sopimuksilla, joilla löysennettiin kasvu- ja vakaussopimuksen ehtoja.
Esimerkin voima voisi johtaa euroalueen julkisten talouksien asteittaiseen tervehtymiseen, professorit toivovat. Jos näin todella tapahtuisi, EKP pystyisi palkitsemaan jäsenmaat keventämällä rahapolitiikkaansa.
- Tämä voi olla ainoa tie eteenpäin, Calmfors sanoo.
"Inflaatio jopa kolmeen prosenttiin" Myös EKP voisi tehdä aloitteen.
Professoreiden mielestä keskuspankki voisi nostaa inflaatiotavoitettaan nykyisestä noin kahdesta prosentista jopa kolmeen prosenttiin, mutta edellyttäen, että jäsenmaat panevat rakenteelliset alijäämänsä kuriin.
Keskuspankkia on kritisoitu liian tiukasta inflaatiotavoitteesta. Tiukkuuden on nähty hidastavan Euroopan talouskasvun elpymistä ja vaikeuttavan työllistämistä. Esimerkiksi EU:n suuret työnantajajärjestöt ovat moittineet EKP:n molempia koronnostoja.
Please send your comments or questions on specific articles to: presse@ifo.de. Please mention in your e-mail the article you are concerned with.
Phone: +49(0)89/9224-1604 Fax: +49(0)89/9224-1267
2012 2011 | 2010 | 2009 2008 | 2007 | 2006 2005 | 2004 | 2003 2002 | 2001 | 2000
Press Echo
Comments on current economic policy issues in Policy Debate:
RSS