Main Content

Ifo-instituutin Sinn: Kreikka ulos eurosta väliaikaisesti

Press echo, Kauppalehti, 13 Jun 2011, p 10-11

Ifo-instituutin pääjohtaja ja Münchenin yliopiston arvostettu taloustieteen professori Hans-Werner Sinn ei ole euro-optimisti. Hänen uskonsa rahaliittoon ja etenkin euroalueen politiikkaan on pahasti horjunut. Silti hän on sitä mieltä, että me tarvitsemme Euroopan unionia ja euroa.

– Tarvitsemme euroa, Eurooppaa ja Euroopan unionia. Niitä pitäisi vahvistaa. Tämän hetken poliittiset päätökset kuitenkin heikentävät eurooppalaisuuden ideaa sekä euroa, Sinn sanoo.

– Olen syvästi pettynyt euroalueen politiikkaan talouden näkökulmasta. Eurooppa ei voi toimia, jos sosialisoimme velat. Jokaisen on kannettava vastuunsa omista veloistaan, hän sanoo.

Erityisesti hän kritisoi niin sanotun hyvän rahan syytämistä huonon perään.

EU:n valtiovarainministerit sopivat maaliskuussa vuonna 2013 toimintansa aloittavasta pysyvästä vakausmekanismista. Tämän lainajärjestelmän turvaamiseksi tarvitaan

700 miljardia euroa. Professori Sinnin mielestä ei ole missään nimessä riittävää, että näin suuri määrä rahaa varataan ilman selkeästi ja tarkasti määriteltyä mekanismia, jonka mukaan sitä käytetään.

– En ole aputoimenpiteitä vastaan, mutta olen sitä vastaan, että 700 miljardia euroa vetävä vakausmekanismi perustetaan ilman selkeitä ehtoja, joiden puitteissa nämä rahat käytetään. Tarvitsemme Eurooppaan hyvin tarkasti määritellyn kriisimekanismin, Sinn sanoo.

Sinnin mukaan kriisimekanismi voisi olla kolmivaiheinen, jonka viimeiseen vaiheeseen joutuessaan euroalueen valtio joutuisi konkurssiin, eli maksukyvyttömyystilaan. Koska mekanismin kaksi ensimmäistä vaihetta kuitenkin toimisivat tehokkaasti, kolmanteen vaiheeseen joutuminen olisi hyvin epätodennäköistä.

Tällainen mekanismi toisi jälleen oikeat korot euroalueen sisälle, Sinn sanoo.

– Sijoittajat pelkäisivät valtion konkurssia ja tämä systeemi myös estäisi valtioita ottamasta liikaa lainaa. Euroopan pääomamarkkinoille syntyisi itseäänkorjaava mekanismi. Tarvitsemme euroalueelle välittömästi korot ja ne edellyttävät sen riskin olemassaoloa, että valtio joutuu vararikkoon.

Vaikeimman ongelmapesäkkeen eli Kreikan tilanteeseen Sinn näkee tällä hetkellä vain yhden siedettävän ratkaisun: Kreikan astumisen väliaikaisesti ulos eurosta. Tässä ratkaisussa Kreikka ottaisi vanhan valuuttansa drakman takaisin ja devalvoisi sen. Kun Kreikka vähitellen saisi asiansa kuntoon, se voisi palata takaisin rahaliittoon, Sinn sanoo.

– Kreikalle on myönnetty rahaa jo yli 240 miljardia euroa ja se alkaa olla liikaa. Kreikka on pohjaton monttu, eikä se pysty maksamaan velkojaan takaisin.

Kreikan kaksi ongelmaa

Kreikalla on kaksi suurta ongelmaa: ylisuuret velat ja euron myötä huikeasti kohonnut kustannustaso. Eurojäsenyyden aikana Kreikan talouteen on virrannut suuri määrä pääomia ja hinnat sekä nimellispalkat ovat nousseet. Tämä on puolestaan kasvattanut valtavasti tavaroiden tuontivirtoja, mikä taas on aiheuttanut Kreikalle huiman korkean vaihtotaseen vajeen.

Samaan aikaan turistit ovat alkaneet suosia Turkkia halvempana matkakohteena.

Toinen Kreikan suurista ongelmista on sen syvä velkaantuminen.

– Kilpailukyvyn saavuttamiseksi Kreikan kustannustasoa eli palkkoja ja hintoja pitäisi alentaa 20–30 prosenttia ja tämä on välttämätöntä. Se voi tapahtua joko euroalueen sisäisellä kulukuurilla tai jäämällä ulos eurosta väliaikaisesti, Sinn sanoo.

Vain jälkimmäinen näistä vaihtoehdoista on hänen mielestään mah dollinen.

– Saksa kävi läpi hintojen ja palkkojen alennuksen 23 prosentilla vuosina 1929–1933 ja se ajoi maan sisällissodan partaalle. Me kaikki tiedämme mitä siitä seurasi: katastrofi. Saksa saatiin kilpailukykyiseksi, mutta Hitler astui valtaan, Sinn muistuttaa.

– Tällainen on hyvin hyvin vaikea prosessi, eikä ole oikea ratkaisu Kreikalle. Vaihtoehtona on väliaikainen poistuminen euroalueesta ja drakman devalvointi. En ehdota mitään, mutta sanon vain, että kustannusleikkausten aiheuttama tuska olisi vielä suurempi kuin avoimen devalvaation.

Toki devalvaatiovaihtoehtokin olisi vaikea.

– Rahapako pankeista alkaisi välittömästi. Jos Kreikka päätyisi euroalueesta poistumiseen väliaikaisesti, olisi välttämätöntä tukea kreikkalaisia pankkeja, Sinn sanoo.

Esimerkiksi euroalueen johtajien tällä hetkellä suosimaa ajatusta Kreikan velkojen ”pehmeästä uudelleenjärjestelystä”, eli valtionlainojen juoksuaikojen pidentämisestä Sinn pitää täysin riittämättömänä Kreikan kriisin ratkaisua ajatellen.

Ihre Fragen und Kommentare

Haben Sie Fragen, oder möchten Sie uns einen Kommentar zukommen lassen? Dann schreiben Sie uns unter presse@ifo.de. Bitte vermerken Sie in Ihrer E-Mail, auf welchen Artikel Sie sich mit Ihrer Reaktion beziehen!

Pressekontakt

Harald Schultz

ifo Institut
Presse, Redaktion, Konferenzen
Telefon: +49(0)89/9224-1218
Fax: +49(0)89/9224-1267
E-Mail: schultz @ ifo.de
Website


Short URL: www.ifo.de/de/w/48KKeWQoS